Vuosittain Ele Aleniuksen syntymäpäivän tienoilla järjestettävän seminaarin teemana oli tänä vuonna ”Marx 200 ja työväenliike”. Tiistaina 5.6. pidetyssä tilaisuudessa onniteltiin 93 vuotta täyttänyttä Aleniusta. Seminaariin osallistui yli sata kuulijaa.

Tilaisuudessa puhuivat ministeri Kalevi Kivistö, professori Teivo Teivainen, toiminnanjohtaja Eero Ojanen ja väitöskirjatutkija/tohtorikoulutettava Tanja Pekkarinen. Keskustelua moderoi Arja Alho.

Tilaisuudessa ensimmäisen puheenvuoron pitäneen Tanja Pekkarisen näkökulmana oli marxismin tuleminen Suomeen. Hän muistutti, että työväenliikeaate virtasi Suomeen Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta, sen sijaan Venäjän vaikutus oli alussa melko marginaalista. Kansainvälisyys näkyi vanhan työväenliikkeen toiminnassa vahvasti.

– Vallankumouksen vaatimus ja sosialistinen liikehdintä ei lähtenyt liikkeelle Suomessa työväestön tai köyhälistön omasta vaatimuksesta, vaan koulutetun eliitin aloitteesta.

Kalevi Kivistön aiheena puolestaan oli Marx ja vasemmisto. Hän pohti puheenvuorossaan mm. tämän päivän Marx-käsitystä suhteessa Marxin omiin ajatuksiin. Hän muistutti tapauksesta, jossa Marx oli sanonut marxilaiseksi itseään kutsuvan ryhmän ohjelmasta: ”Jos tuo on marxilaisuutta, niin minä en ole marxilainen”.

–Varmasti Marx olisi sanonut samaa hänen nimensä rinnastamisesta vain neuvostokommunismiin.

Kivistö muistutti myös, että sosialismin ja kommunismin historia on paljon pidempi kuin ajanjakso Marxista nykypäivään.

Kolmantena esiintyi Eero Ojanen Kriittisestä korkeakoulusta aiheenaan Marxin tuleminen yliopistolle. Hän kertoi, että marxilaisuuden nousu tapahtui suomalaisessa yliopistomaailmassa 1960-luvulta alkaen yhteiskuntatieteitä ja muita ihmistieteitä sekä filosofiaa opiskelleiden keskuudessa.

Puheenvuorossaan hän keskittyi analysoimaan filosofian professori Reijo Vileniuksen Marx ennen Marxia -teosta, jonka keskiössä on nuoren Marxin ihmiskäsitys.

– Vilenius näki, että Marx edustaa voimakkaasti positiivista vapauskäsitystä. Vapaus ei ole vain vapautta tehdä mitä ikinä haluaa, vaan aidon ihmisyyden toteutumista osana yhteiskuntaa.

Viimeisen puheenvuoron seminaarissa käytti Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta teemanaan Marx maailmalla. Hän puhui mm. marxilaisuuden moninaisista tulkinnoista Etelä-Amerikassa ja Intiassa.

– Maailmalla Marxin on nähty edustavan myös yksilön oikeuksia ja vapautta. Tässä tulkinnassa liberalismin ihanteet johtavat kapitalismin korvaamiseen demokraattisemmalla yhteiskunnalla.

Yleisössä keskustelua herätti mm. vallan ja omaisuuden keskittyminen sekä ympäristöasiat. KSL-opintokeskus järjesti seminaarin yhteistyössä Vapaus valita toisin ry:n, Työväenliikkeen kirjaston ja Työväen Sivistysliiton kanssa.

Vuosittain järjestettävän seminaarin inspiroinutta Ele Aleniuksen Maailmankehityksen suuri käänne -teosta (2015) voi tilata KSL-opintokeskukselta.

Seminaarin videotallenne

Kuvia